sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Ratsastus Mikadolla

Heij taas

Mikado on yksi poni millä ratsastan aika usein. Se tuli tallillemme keväällä ja silloin hypin sillä esteitä ja kaikkea. Kuitenkin nyt kun se on rauhoittunut (alussa se oli hieman vaikea) ovat muutkin alkaneet hypätä sillä joten ratsastelen ponilla silloin tällöin koulua. Ei se kuitenkaan mitään, se on kuitenkin jo aika pieni mulle.


Sain kuitenkin viime kerrasta hieman kuvia, kun menin Mikadolla ja eräs toinen meni Darkilla samaan aikaan. Poni kuulemma ei ole aina niin hyvä toisen hevosen kanssa, mutta ny tse toimi todella hyvin. Vain muutaman kerran se lähti toisen hevosen luokse, mtuta muuten se pysyi omalla puolellaan ja nätisti vaikka ympryällä.'

 
 Suuressa osaa kuvaa ilme oli kamala joten siksi vain muutama

Mikadolla on tuo oikea laukka ollut aina hankalampi, mikä lie siinä sitten on. Ei sitä koskaan tiedä miten sitä on vanhassa kodissa pidetty. Nyt se kuitenkin nosti laukan ihan hyvin (tämän jälkeisellä kerralal ei nostanutkaan). Välillä se tuntuu nostavan hyvin ja välillä se on huonompi.

Poni meni kuitenkin reippaasti ja varsinkin loppua kohden ihan nätisti. Sain sen menemään kulmaan ja kääntymään oikeasta kohtaa kun tehtiin kasia. Kun miettii, niin puoli vuotta sitten oli hyvä jos sai sen edes suoraan menemään.




Olen siis tyytyväinen tähän poniherraan. Toivottavasti jatkossakin menisi hyvin. Ei siis muuta kuin heippa!

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Life is something

Hei

En tiedä miksi kirjoitan tällaista postausta. En tiedä julkaisenko tämän edes. En ole mikään kovin herkkä ihminen, enkä tykkää avautua. Varmasti siksi, koska tuntuu, että omat ongelmat ei ole tarpeeks vakavia jaeltavaksi. 

Tosta aloituksesta on kulunur nyt hetki. Olen rauhallisempi ja asiat tuntuvat paremmalta. Se, että sain hetken jutella ystävieni kanssa, helpotti oloa paljon, joten se on numero 1. asia joka auttaa. En kuitenkaan jakele mitään vinkkejä vaan kirjoitan lauseita jotka kertovat tunnetilastani.

I am sorry for asking for too much. I am just used to getting everything I want. I know it should not be that way. Someone needs everything more than I do.



I want to be coldhearted so I can just listen to anything and just not even think about it.





The most important person in the world will hurt you the most. 



It hurts when person you cherish the most, lets you down.

I told you how you hurted me. You hurted me even more. It is not your fault. I am just a bad daughter. 

I still love you. I am just sad. I need to become stronger so that you can love me again. 

People change. Someone you have known forver might become a stranger to you.



Something made you change, I don´t know what it is. Maybe I did something wrong. Something, that made you sad...


lauantai 15. lokakuuta 2016

Lukija nörtti

Iltaa

Mä oon aina nauttinu lukemisesta. Pari vuotta sitten, ennen kuin omistin älypuhelinta joka on nykyään joka paikassa mukana, luin melkein joka paikassa. Olin todella hyvä lukemaan, ei haitannut vaikka oli melua, ruokaa sivut täynnä tai jos kello läheni kahtatoista, lukeminen oli parasta.


  Pari vuotta sitten alkoin kuitenkin lukemaan paljon vähemmän kuin ennen. Oikeataan pari viimeisintä vuotta olen lukenut ainoastaan Soturikissoja, joka on ja pysyy lempikirjasarjana. Sain kuitenkin tässä lähipäivänä kolme kirjaa, joka kuuluvat tähän ilmeisesti suosittuun Lumikki-triologiaan. Se on suomalaisen kirjoittama ja vaikka tapahtumapaikkana on Suomi, niin kirja on vaikuttanut tähän asti ainakin ihan huippuhyvältä ja voin samaistua moniin asioihin. Ehkäpä tästä alkaa taas lukijan kausi?

 Tämä postaus on ehkä hieman turha, mutta jotenkin halusin jakaa tämän, aion myös pian tehdä kuvapostauksen ja postauksen jossa jaan enemmän omia ajatuksiani, niistä tulee varmasti paljon enemmän tekstiä.


Tämä on kuitenkin tämän postauksen loppu. Ensikertaan!

Rakkaudella
Kira